|
![]() ![]() ![]()
|
Ohjeita Nebed-tunnille
1. Aukaise tekstinkäsittelyohjelma, jonka pidät koko ajan auki
www-sivujen rinnalla.
Perinnölliset sairaudet.Ihmisen perinnöllisiä sairauksia tunnetaan yli 5000. Monien taustalla on yhden geenin virhe, geenimutaatio, joka aiheuttaa sairauden. Taudin aiheuttava virheellinen geeni voi sijaita missä tahansa kromosomissa. Perityvät sairaudet voidaan jakaa vallitsevasti ja peittyvästi periytyviin. Vallitsevasti periytyvissä tauti ilmenee, vaikka viallinen geeni periytyisi vain toiselta vanhemmalta. Peittyvästi periytyvissä sairauksissa oireet ilmenevät lapsella vain lapsen saadessa virheellisen geenin sekä isältä että äidiltä. Suomalaiseen tautiperintöön kuuluu noin 30 sairautta, joita esiintyy Suomessa selvästi enemmän kuin muualla. Suomen kansan taudeissa perimällä on merkittävä osuus. Ratkaisevia osuuksia taudin puhkeamiseen on useiden geenien yhteisvaikutukset ja ympäristötekijät. Suomalaisten omat taudit: Lähteet: Tehtäviä:
Geenitekniikka ja jalostusGeenitekniikka on yleisnimitys joukolle menetelmiä, joissa elävien olentojen perintöainesta eli geenejä muokataan ja yhdistellään keinotekoisesti. Geenitekniikan avulla voidaan jalostaa kasveja ja eläimiä. Kasvien ja eläinten jalostuksessa pyritään usein yhdistämään kahden yksilön ominaisuudet samaan yksilöön geenitekniikan avulla. Jalostus on verraten helppoa, kun kyseiset ominaisuudet ovat yhden geenin aiheuttamia esim. lehmien väri. Jalostus ei kuitenkaan aina ole näin helppoa. Määrälliset ominaisuudet, kuten maidon määrä ja rasvan määrä, ovat ominaisuuksia, jotka syntyvät usean geenin yhteisvaikutuksesta. Maidon ominaisuudet eivät risteytyksissä siirry suoraan jälkeläiseen. Tästä syystä vasikoiden tuottajiksi valitaan sukupolvesta toiseen vain parhaat ja tuottoisimmat lehmät. Näin laatua ja tuottoisuutta voidaan vähitellen parantaa valinnan ja risteytysten avulla. Perinteinen jalostus on hidasta ja osittain sattumanvaraista. Geenitekniikan avulla eliöiden perimää voidaan muuttaa lyhyessä ajassa sellaisilla tavoilla, jotka luonnossa syntyisivät vain tuhansien vuosien kuluessa. Geenitekniikka tekee mahdolliseksi geenisiirrot mihin tahansa eliöihin, myös kasveihin ja eläimiin. Siirretyt geenit voivat olla peräisin aivan vieraasta oliosta. Esimerkiksi eläimen geenejä voidaan siirtää kasveihin ja päinvastoin. Geenitekniikan käyttömahdollisuuksia tutkitaan eniten lääketieteen, elintarviketeollisuuden ja maanviljelyn eri osa-alueilla. Lähteet: Tehtäviä:
GeeniruokaGeeniruokaa tuotetaan muuntelemalla kasvien tai eläinten luontaista perimää. Tämä on mahdollista geenitekniikan menetelmien avulla. Geenitekniikan avulla voidaan kehittää entistä satoisampia ja vaikeita sääolosuhteita hyvin kestäviä kasvilajikkeita. Eläintuotannon puolella tavoitteena on usein lisätä lihan- ja maidontuotantoa. Geeniruoan tuotantoon liittyy useita etuja kuin myös uhkia. Etuja ovat:
Uhkia puolestaan ovat:
Ihmiset tuntevat ruoan tuotannon geenimuuntelun avulla varsin heikosti ja suhtautuvat siihen näin epäluuloisesti ja pelolla. Suomessa kuluttajaviraston teettämässä kyselyssä peräti puolet vastaajista olivat geenitekniikan kehittämistä vastaan elintarviketuotannossa. Tehtävä:
DNA rikostutkimuksessaRikostutkimuksen käännekohtana pidetään sormenjälkitutkimuksen aloittamista 125 vuotta sitten. Sormenjäljet ovat kiistaton tapa tunnistaa ihmiset, sillä jokaiset yksilön sormenjäljet ovat erilaiset. Sormenjälkiä on helppo tutkia; mikäli kahdesta eri sormejäljestä löydetään 12 täsmälleen samanlaista piirrettä, niitä voidaan pitää identtisinä. Sormenjäliä ei voi muuttaa millään keinoin. ainoa tapa välttää sormejälkä on hansikkaiden käyttö. Myös DNA:lla on kaikki sormenjälkien tärkeät ominaisuudet: yksilöllisyys, tutkimusmahdollisuus ja muuttumattomuus. Koska yksilön kaikki solut sisältävät samanlaista DNA:ta, riittä, että rikospaikalle on jäänyt vain yksittäinen hius, pieni määrä verta tai siemennestettä tai muutamia ihon soluja. Rikollisesta jää rikospaikalle lähes aina jotain edellä mainituista tunnistamista helpottavista tekijöistä. DNA-tutkimuksen käyttö rikostutkinnan apuna perustuu siihen, että jokaisella henkilöllä (poislukien identtiset kaksoset) on omanlaisensa DNA. Jos rikosnäytteessä saadaan samanlainen tulos, kuin epäilyn vertailunäytteestä, on mahdollista, että tahra on peräisin juuri kyseisetä henkilöstä. Tutkimuksia haittaavat rikospaikalta tuotujen näytteiden epäpuhtaudet. DNA-tutkimusta käytettiin ensimmäisen kerran rikoksen selvittämisessä Englannissa vuonna 1987 ja nykyään lähes kakki oikeuslaitokset ovat hyväksyneet sen todisteeksi tuomiota annettaessa. DNA-tutkimus on vielä kuitenkin kallista, joten sitä ei käytetä kovinkaan yleisesti. Tekniikan kehittyessä rikollisen jäljittäminen DNA.n avulla tulee ehkä tulevaisuudessa olemaan paljon nykyistä halvempaa. Voi olla, että muutaman vuosikymmenen kuluttua DNA-jäljet korvaavat kokonaan perinteiset sormenjäljet. Lähteet: Tehtävä:
|